Oh, jaa... fingelskaa!

Tiesin jo tullessani, että täällä puhutaan hassunkuuloista, englanninkielisillä lainasanoilla höystettyä suomea, mutta en arvannut miten viihdyttävältä paikallinen puheenparsi loppujen lopuksi kuulostaisi. Roskis on garbitsi, yläaste highskoulu ja ongelma rapoli (trouble). Jos vaikka tarvitsee jonnekin kyytiä, voi saada vastaukseksi "toki, ei siitä mittään rapolia oo". Ja kanadalaisiin ja englanninkielisiin viitataan yleensä sanalla kieliset.

Monet fingelska-sanat on helppo ymmärtää, mutta muutaman fraasin kohdalla jouduin hetken prosessoimaan. Kun lehden mainosmyyjä esimerkiksi tuli kerran tohkeissaan kertomaan, kuinka tiira oli rutannut hänen autonsa, mielessä vilisi lähinnä kaikennäköisiä lintueläimiä. Kyseessä oli kuitenkin peura, eli deer. Samaan syssyyn kerrottakoon, että hirvi on sitten muussi. Ja molempia voidaan huntata.

Ehkä kaikista sympaattisin kanadansuomalainen tapa on sanoa joka väliin oh, jaa. Kanadalaiset puolestaan lopettavat lauseensa usein eh-tokaisuun, mikä sekin saa monesti suupielet virneeseen. Joku aikaisempi harjoittelija kirjoitti Ylioppilaslehdessä ilmestyneessä kolumnissaan alkaneensa kolmessa viikossa kuulostaa Fargon Marge Gundersonilta. Kieltämättä tuo Frances MacDormandin esittämä mainio hahmo on käynyt itselläkin pari kertaa mielessä, mutta vielä ei omassa kielenkäytössä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Niitä odotellessa siis... TB kuittaa.