Sikamaisia ristiriitoja

Seurailen täällä silmä kovana sikainfluenssatilannetta ja täytyy todeta, että joka tuutista tunkee vähän erilaisia lukuja ja arvioita tilanteen vakavuudesta. Reutersin mukaan Meksikossa tautiin on kuollut jo 159 ihmistä, mutta CBC:n ja WHO:n mukaan virus on kaatanut maassa vain 26 ihmistä, joista 7 on kuollut.

Hesari puolestaan kertoo, että Egypti on määrännyt kaikki kansakunnan possuparat pakkoteurastettaviksi. Maassa, jossa ei muutenkaan syödä sianlihaa, on pian 250 000 mätänevää sianraatoa. Toivottavasti tilanne ei nyt aivan räjähdä käsiin, tai kohta on päällä maailmanlaajuinen paniikki...

Minä aion istua aloillani ja odotella lisää uutisia. Täytyy vain vältellä Meksikossa lomailleita ja epäilyttävästi yskähteleviä kanssaihmisiä, niin kaikki menee hyvin.

Ai niin! Hauskaa vappua kaikille Suomeen! Täällä ei valitettavasti ole tapana korkata kevättä tippaleipiä rouskutellen ja simaa siemaillen, mutta olen hengessä haikeasti mukana. Ehkäpä upotan muutaman rusinan Mountain Dew'hun. Klara vappen, hehe!

You swine...flu!

Kuuntelin juuri uutisia ja täällä puhutaan mistäpä muusta kuin sikainfluenssasta. Kanadalaisia huolettaa kevään mittaan tehdyt massamatkat Meksikoon: yhden huhtikuisen viikon aikana Meksikoon ja takaisin ryysii keskimäärin 19 000 lämpöloman tarpeessa olevaa kansalaista.

Ankaran talven runtelemat kanukit eivät hevillä luovu tortillan tuoksuisesta unelmastaan: vaikka Meksikossa influenssaan on kupsahtanut jo yli 150 ihmistä ja täällä Kanadassakin tautitapauksia on todettu jo 13, jatkuu turistitrafiikki taatusti siihen asti, että touhu kielletään kokonaan. Radiohaastattelussa eräs Calgarysta Puerta Vallartaan matkalla ollut mies kertoi, ettei hänellä ollut mitään aikomusta noudattaa suositusta tarpeettoman matkustamisen välttämisestä.

"Oh, this is not non-essential travel. I really need a vacation. It's stress-relief!"

Toivottavasti ei tule röhkien takaisin. Karvahattu kuittaa ja jää jännittyneenä seuraamaan tilanteen kehittymistä.

Little Vegas on the falls

Täytyipä laittaa Niagaran reissulle ihan oma postaus, kun siellä oli niin paljon kaikkea hauskaa. Niagara Fallsin ympäristöön on kehkeytynyt oikea viihdekeskittymä, nähtävyyksiä ja kasinoja löytyy joka lähtöön. Me menimme all in ja ostimme hupirannekkeet, joilla pääsi maailmanpyörään, vahamuseoon, peliluoliin, hohtominigolfiin, Ripley's Believe it or Not -museoon, Ghostblasters-junaan sekä liikkuvaan 3D-teatteriin. Mikä miellyttää 10-vuotiaita, sopii taatusti myös minulle.

Itse putoukset olivat toki hienot myös. Paikalla vaelteli aikamoinen turistimassa aikaisesta ajankohdasta huolimatta, joten voi vain kuvitella millainen väenpaljous kohisevia koskia saapuu ihastelemaan keskikesällä. Vuosipäivän vietto sujui siis erinomaisissa tunnelmissa, mainio reissu!

Takaisintulomatkalla olimme niin puhkihuvitettuja, että heräsimme vasta Torontossa kun bussikuski kuulutti pysäkin, joka erehdyttävästi muistutti hotellimme lähiristeystä. Noh, sitä se ei ollut. Rynnättyämme ulos bussista huomasimme olevamme yli 20 korttelin päässä hotellihuoneen pehmoisista petipaikoista... aaargh! Coach Canadan perävalojen hävitessä kaukaisuuteen vedimme sitten viimeiset iltajumpat Torontossa ja pääsimme lopulta lepuuttamaan koville joutuneita koipiamme vaaka-asentoon.

Horseshoe Falls

Putouksilla oli vielä isoja lumivuoria, mutta muutama kukkanenkin oli jo puskenut esiin. Tervetuloa kevät!

Linnut. Siivekkäitä oli valtavat määrät liikkeellä.

Hihii, the Baconator: "Careful. It can sense fear"! Eipä ole pekonaattoreita näkynyt vielä Suomessa...

Frankenburger

Ripley's oli loppupeleissä aika köyhä ja kankea, mutta hauskaa oli sielläkin.

The Good, the Bad, and the Fingerless... Sormipuoli-Clint luimisteli filmitähtien vahamuseossa.

Tappaja-albiinomajava. Jos tuollainen julma jyrsijä tulee jossain vastaan, buukkaan välittömästi paluulennon Suomeen.

Kierros ei ollut aivan niin karmaiseva kuin annettiin ymmärtää.

I vant yooor blaaaaad, muhahahahaaaaa!

Pizzan jälkeen oli vuorossa vielä minigolfia hohdokkaassa ympäristössä. Kornia, mutta kivaa.

Back from hiatus

No niin, täällä taas pienen tauon jälkeen! Minulla on ollut viimeisen kolmen viikon ajan niin hyvää seuraa täällä, ettei ole juuri koneen äärellä tullut oleiltua. Nyt on kuitenkin paluu yksinäiseen arkeen: mies lähti eilen takaisin Suomeen ja minä palasin puolestani tänne Thunder Bayhin.

Pääsiäinen meni Torontoa ihmetellessä, ja ihmeteltävää tosiaan riitti. Sympaattinen suurkaupunki suorastaan pursusi nähtävää, koettavaa ja maisteltavaa: CN Tower, Hockey Hall of Fame, Chinatown, lukemattomat sushipaikat, ostoskeskuksien edessä ilveilevät katutaiteilijat, jääkiekkohuuma, hodarivaunut, lauantaipäivän ihmisvilinä, katolinen pääsiäisparaati... Kuvat kertokoon lisää:

Näkymä 553 metrin korkuisesta CN Towerista, eli Canadian National Towerista. Huipulla tuuli, mutta ei huimannut!

Uuden City Hallin kaaret. Kesällä tässä on epäilemättä joku näyttävä vesispektaakkeli.

Chinatownin liepeillä oli kaikenlaista etnistä säpinää. Joka kulmalla grillattiin jotain, tässä lienee joku makrilli tulilla.

Hotellimme sijaitsi kartan mukaan Toronton gay-kaupunginosan tuntumassa. The Beef Ball sen todistaa.

CN Tower hieman kauempaa.


ROM, eli Royal Ontario Museum. Noloa myöntää, mutta tuli käytyä vain gift shopissa...


Ajelimme pitkäperjantaina ympäriinsä street carilla ja osuimme parahiksi Little Italyyn pääsiäisparaatia seuraamaan. Tunnelma oli yllättävän harras, kun ihmiset seurasivat hiljaisina Jeesuksen kärsimyksiä kuvaillutta kulkuetta.

Hieman ennen kulkueen alkua paikalle pöllähti kaksi paloautoa. Mitään dramaattista ei kuitenkaan ollut näköpiirissä, joten kyseessä oli ehkä savu ilman tulta.