Mielenkiintoisia aktiviteetteja

Viime viikkojen aikana olen päässyt keräämään rahaa sydäntautitutkimukselle Big Bike -tempauksessa, kuunnellut musiikkiesityksiä Ontarion pohjoisista metsistä ja nähnyt dokumenttielokuvan Espanjan sisällissodassa vapaaehtoisina taistelleista kanadansuomalaisista. Ei hassumpaa!

Kanadassa ajellaan joka vuosi 30-hengen pyörillä Heart and Stroke Foundationin organisoiman Big Bike -tapahtuman merkeissä. Pyöriä on useita ja ne kiertävät huhtikuusta syyskuuhun ympäri paikkakuntia. Jokainen joukkue pyrkii keräämään sydäntautitutkimukseen niin paljon pätäkkää kuin mahdollista, kuitenkin vähintään $50 per naama.

Minä pääsin tutun Suomen kielen koulun opettajan joukkueeseen ja koko tapahtuma oli hervottoman hauska. Kaikkien piti pukeutua syntymävuosikymmenensä mukaisesti; minulla oli pillifarkut, kimalteleva Value Villagesta ostettu lepakkopusero ja valtavimmat korvikset, joita koskaan olen käyttänyt. Ja tietenkin sivuponnari kunnon heittiksellä. Teemaan sopivan mixtapen säestyksellä vedimme n. 20 minuutin lenkin ympäri Fort Williamia ja vilkutimme ja huutelimme hämmentyneille autoilijoille. Iskuryhmämme kulki nimellä Got Sisu?

Thunder Bayssa kerättiin tänä vuonna hyvään tarkoitukseen $ 86 000. Kansallisena tavoitteena on 7 miljoonaa.

It's Big Bike season! Mörköä pääsi polkemaan kerrallaan 29 reipasta hyväntekijää, plus sydäntautijärjestön tarjoama kuski.

Ryhmä lääketieteen opiskelijoita polkaisemassa käyntiin illan viimeisen kierroksen.

Perjantaina oli vuorossa Dave Clementin ohjaama ja Saku Pinnan käsikirjoittama dokumenttielokuva To My Son in Spain: Finnish Canadians in the Spanish Civil War. Leffan maailman ensi-ilta oli Finlandia Clubilla, jonne saapuikin suuri joukko kiinnostuneita katsojia. Paikalla oli myös 92-vuotias toisen polven siirtolainen Jules Päiviö, joka 18-vuotiaana lähti Atlantin yli auttamaan espanjalaisia vapautumaan fasismin ikeen alta. Hän taisteli kansainvälisessä prikaatissa yhdessä 40 000 muun maailman eri kolkasta lähteneen vapaaehtoisen kanssa.

Kuva: Thunderstone Pictures Inc.

Italia ja Saksa tukivat Espanjassa vallan kaapannutta fasistihallintoa, mutta esim. Ranska, Iso-Britannia, USA ja Kanada julistautuivat neutraaleiksi ja päättivät olla puuttumatta sotaan. Täten oli myös laitonta taistelemaan vieraaseen sotaan, mutta Kanadasta lähti silti melkein 1 700 miestä meren yli, monet heistä oli suomalaisia siirtolaisia.

Kotiin palattuaan kansainvälisessä prikaatissa taistelleita ei muistettu millään tavalla, eikä heille myönnetty veteraanietuuksia. Heitä pidettiin epäilyttävinä kommunisteina, ja valtio piti heitä tarkkailussa pitkään sodan jälkeen. Vuoden vankileirillä viettänyttä Päiviötä ei päästetty enää toiseen maailmansotaan taistelemaan, vaan hänet määrättiin opettamaan kartanlukua Kanadassa.

Dokumentissa spekuloidaan sillä, olisiko muiden maiden apu voinut tyrehdyttää fasismin leviämisen Euroopassa, estäen toiseen maailmansotaan luisumisen. Espanjaa auttoi vain Venäjä ja Meksiko, muuten kaikki oli tasavaltalaisten ja kansainvälisten joukkojen varassa.

Viime viikolla kävin myös metsäaiheisessa tiedotustulaisuudessa ja musiikki-illassa Finlandia Clubilla. Paikalla oli muusikkoja ja ihmisiä luonnonsuojelujärjestöistä kertomassa Kanadan pohjoisten metsien säilytystyöstä. Paikalla oli parikymmentä kuulijaa, ihan symppis tilaisuus. Varsinkin mustakärpäsistä ja metsäelämästä kertoneet laulut olivat yllättävän viihdyttäviä.

Celebrating Ontario's Boreal -tapahtumassa Finlandia Clubilla esiintyi kolme paikallista musiikintekijää, jotka lauloivat luontoaiheisia lauluja. Vasemmalla Bill Houston, keskellä Ian Gill ja oikealla Rodney Brown.

Perjantaina lähden viikoksi New Yorkiin, sitä matkaa odotan innolla! Tiedossa on ainakin baseballia, luonnonhistoriallisessa museossa käyskentelyä ja toivottavasti myös hieman maltillista shoppailua.